arto-fiksattu

Kirjoittaja

Arto Väisänen

Konseptoija, ohjelmoija, yleisihminen

Artikkeli lyhyesti

GEO-optimointi tarkoittaa sisällön ja verkkosivuston kehittämistä niin, että tekoälyhaut löytävät, siteeraavat ja suosittelevat sitä. Tekoälynäkyvyys rakennetaan pitkälti samalla perustyöllä kuin hakukonenäkyvyys: selkeällä ja vastauskeskeisellä sisällöllä, teknisesti toimivalla sivustolla ja johdonmukaisella, ristiriidattomalla tiedolla yrityksestä eri lähteissä.

Tärkeimmät pointit kiireisille:

  1. Yhä useampi asiakas kysyy neuvoa tekoälyltä ennen ostopäätöstä, joten näkyvyys ChatGPT:ssä ja muissa tekoälyvastauksissa on tullut osaksi ostopolkua.
  2. Tekoälyvastaukset vaihtelevat kysyjän sanamuodon ja kysymyskerran mukaan, joten yksittäinen testihaku kertoo vain hetken tilanteen, ei koko totuutta.
  3. Useimmat pienyritykset eivät vielä näy tekoälyvastauksissa lainkaan, joten kenttä on yhä avoinna niille, jotka lähtevät liikkeelle ajoissa.
  4. Sama sisältötyö, joka nostaa sivuston Google-näkyvyyttä, rakentaa myös tekoälynäkyvyyttä, joten erillistä tekoälystrategiaa ei tarvitse keksiä tyhjästä.

Mitä tekoälynäkyvyys ja GEO-optimointi tarkoittavat?

GEO-optimointi (generative engine optimization) tarkoittaa sisällön ja sivuston kehittämistä niin, että tekoälyhaut löytävät sen, siteeraavat sitä ja lopulta suosittelevat sitä vastauksissaan. Termi on uudempi sukulainen hakukoneoptimoinnille, mutta perusajatus on tuttu: tehdään sisällöstä sellaista, että se on helppo löytää ja helppo luottaa.

Tekoälynäkyvyydessä kannattaa erottaa kaksi tasoa toisistaan, koska ne näkyvät asiakkaalle eri tavalla. Ensimmäinen taso on se, että sivustosi toimii tekoälyvastauksen lähteenä. Kun joku kysyy tekoälyltä esimerkiksi ”miten verkkosivuprojekti kannattaa aikatauluttaa”, tekoäly voi poimia vastaukseensa kappaleen tai ajatuksen suoraan artikkelistasi, joskus jopa linkittäen sivustollesi. Tämä muistuttaa hakukoneiden nostoja hakutulosten kärjessä, mutta tekoäly muotoilee vastauksen uudelleen omin sanoin, eikä lukija välttämättä huomaa, mistä alkuperäinen tieto on peräisin. Juuri siksi lähteenä toimiminen ei aina näy suorana kävijämääränä, mutta se rakentaa taustalla tunnettuutta ja luottamusta samalla tavalla kuin näkyvyys hakutulosten kärjessä.

Toinen taso on se, että tekoäly suosittelee yritystäsi nimeltä. Kun asiakas kysyy ”keneltä kannattaisi ostaa verkkosivut pienelle yritykselle”, tekoäly saattaa nostaa esiin muutaman nimetyn toimijan perusteluineen. Tämä on se hetki, jolloin näkyvyys muuttuu suoraan liidiksi, koska kysyjä on jo ostopäätöksen äärellä eikä enää pelkän tiedonhaun vaiheessa. Tässä kohtaa tekoäly toimii käytännössä samalla tavalla kuin tuttu, joka suosittelee jotakuta kaverilleen: se nostaa esiin nimet, joihin se luottaa, ja jättää muut mainitsematta.

Tässä kuvassa robotti suosittelee ihmiselle oikeaa ovea. Sen on tarkoitus kuvastaa sitä, että kuinka tekoäly ohjaa ja auttaa meitä eteenpäin.

Molempia tasoja rakennetaan samalla perustyöllä: selkeällä, kysymyksiin vastaavalla sisällöllä, teknisesti kunnossa olevalla sivustolla ja johdonmukaisella tiedolla yrityksestä eri puolilla verkkoa. Kumpaakaan ei tarvitse valita erikseen: sama työ rakentaa molempia.

Tekoälyvastauksiin törmää nykyään useassa paikassa, ei vain yhdessä sovelluksessa. ChatGPT on niistä tunnetuin ja monelle ensimmäinen kosketus tekoälyhakuun, mutta samaan ilmiöön kuuluvat myös Googlen hakutulosten yhteyteen ilmestyvä tekoälykooste, Gemini, Microsoftin Copilot ja tekoälyhakukone Perplexity. Ne kaikki toimivat samalla periaatteella: ne kokoavat vastauksen useasta lähteestä ja valitsevat, mitä siteeraavat ja mitä suosittelevat, vaikka tapa esittää vastaus vaihteleekin palvelusta toiseen. Asiakkaalle koko tämä valikoima näyttäytyy yhtenä ja samana asiana: hän kysyy, ja saa vastauksen, eikä useinkaan pysähdy miettimään, mistä palvelusta vastaus tuli.

Näin tarkistat tekoälynäkyvyytesi tänään

Oman tekoälynäkyvyyden tarkistaminen ei vaadi työkaluja eikä teknistä osaamista, vaan puoli tuntia aikaa ja muutaman kysymyksen. Näin pääset alkuun jo tänään.

  1. Listaa 3–5 kysymystä, joilla asiakkaasi etsisi juuri sinun palveluasi. Käytä asiakkaan omia sanoja, ei omaa ammattislangiasi: esimerkiksi ”kuka tekee hyvät verkkosivut pienelle yritykselle” toimii paremmin kuin ”verkkosivutoimisto pk-sektorille”.
  2. Kysy samat kysymykset ChatGPT:ltä, Geminiltä ja Copilotilta. Kirjoita kysymykset sellaisenaan, älä muotoile niitä liian tarkoiksi tai teknisiksi, koska aito asiakas ei myöskään kysyisi niitä muotoiltuina.
  3. Tee samat haut myös Googlessa ja katso, nouseeko hakutulosten kärkeen tekoälykooste. Jos nousee, tarkista keitä siinä siteerataan lähteinä ja missä järjestyksessä toimijat mainitaan.
  4. Kirjaa ylös kolme asiaa jokaisesta vastauksesta: mainitaanko yrityksesi ollenkaan, siteerataanko sivustoasi jonkin väitteen tukena ja keitä muita suositellaan. Näistä kolmesta muodostuu lähtötilanteen kuva, johon myöhempiä tarkistuksia verrataan.
  5. Toista sama tarkistus parin kuukauden välein ja vertaa tuloksia keskenään. Yksittäinen mittaus ei kerro trendiä, mutta toistettuna se alkaa kertoa, onko suunta oikea.

Tätä samaa listaa kannattaa käyttää myös silloin, kun mietitään mistä aiheista kannattaa kirjoittaa seuraavaksi: kysymykset, joihin tekoäly ei vielä osaa antaa kunnollista vastausta, ovat usein juuri niitä, joista puuttuu selkeä, vastauskeskeinen artikkeli jostain lähteestä. Ja yksi asia kannattaa pitää mielessä koko harjoituksen ajan: yksittäinen vastaus ei ole totuus. Tekoälyvastaukset vaihtelevat kysyjän sanamuodon ja kysymyskerran mukaan, aivan samaan tapaan kuin Google-sijoitukset vaihtelevat viikosta toiseen ilman, että mikään on välttämättä muuttunut sivustolla itsellään. Yksi testikierros antaa suunnan, ei lopullista tuomiota, ja siksi säännöllinen toisto on tärkeämpää kuin yksittäisen haun tulos.

Lue myös

Näin Applari käyttää tekoälyä

Tekoäly tekee meillä koodia, analyysejä ja ensimmäisiä luonnoksia. Ihminen päättää, mitä tehdään, tarkistaa lopputuloksen ja vastaa siitä sinulle.

Lue tekoälykäytäntömme

Miksi nollatulos on normaali lähtötilanne?

Jos yritystäsi ei mainita missään tekoälyvastauksessa, olet samassa tilanteessa kuin valtaosa pienyrityksistä juuri nyt. Se ei ole hälytysmerkki vaan lähtöviiva, josta suurin osa alalla kuin alalla lähtee liikkeelle, eikä siitä kannata säikähtää. Oman yrityksen kysyminen ChatGPT:ltä jännittää muuten suunnilleen yhtä paljon kuin oman nimen googlaaminen, mutta vastaus kannattaa katsoa silti.

Todennäköisesti myöskään kilpailijasi eivät vielä näy tekoälyvastauksissa. Tämä on hyvä uutinen: kenttä on vielä avoin, eikä kukaan ole ehtinyt lukkiuttaa asemiaan tavalla, jota olisi enää mahdotonta muuttaa. Se, joka lähtee rakentamaan tekoälynäkyvyyttä ensimmäisten joukossa, saa etumatkan, jota on myöhemmin vaikeampi kuroa kiinni, koska luottamus ja siteeraukset kertyvät ajan myötä.

Tärkeintä on ymmärtää, mistä näkyvyys ei synny. Se ei synny tempuilla, avainsanojen tungettelulla tai yksittäisellä teknisellä kikalla, jonka joku lupaa myydä nopeana ratkaisuna. Näkyvyys syntyy samalla sisältötyöllä, joka nostaa myös Google-näkyvyyttä: hyödyllisillä, selkeästi kysymyksiin vastaavilla artikkeleilla ja teknisesti toimivalla sivustolla. Kun tätä työtä tehdään järjestelmällisesti eikä kertaluonteisena projektina, tulokset alkavat näkyä molemmissa, sekä perinteisessä haussa että tekoälyvastauksissa, vaikkakin eri tahtiin.

Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei tekoälynäkyvyyttä kannata lähteä rakentamaan hätäisesti tai paniikissa. Kiireessä tehty sisältö harvoin vastaa kysymykseen kunnolla, ja huono sisältö ei nouse tekoälyvastauksiin sen paremmin kuin hakutuloksiinkaan. Rauhallinen, järjestelmällinen eteneminen kannattaa enemmän kuin yritys korjata kaikki kerralla.

Mitkä kolme asiaa vaikuttavat tekoälynäkyvyyteen?

Tekoälynäkyvyyteen vaikuttaa käytännössä kolme asiaa: sisällön muoto, sivuston tekninen kunto ja yrityksen uskottavuus eri lähteissä. Kun kaikki kolme ovat kunnossa, tekoäly löytää sivustosi, ymmärtää mistä on kyse ja uskaltaa nostaa sen vastaukseensa.

1. Sisältö, joka vastaa kysymykseen suoraan

Tekoäly ei lue artikkeleita kannesta kanteen, vaan poimii niistä täsmällisiä, itsenäisiä vastauksia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sisällön kannattaa olla rakennettu vastaus ensin -periaatteella: otsikko esittää kysymyksen, ja heti sen alla tulee suora vastaus ilman pitkää alustusta tai koukkua, joka pitkittää asiaan pääsyä.

Kysymysmuotoiset otsikot, selkeät UKK-osiot ja tiiviit tiivistelmät tekevät sisällöstä sellaista, joka on helppo poimia. Sisältö, joka kiertelee asian ympärillä pitkän aikaa ennen kuin sanoo mitään konkreettista, ei useinkaan päädy tekoälyn lähteeksi, koska poimittavaa ei yksinkertaisesti löydy. Sama pätee myös silloin, kun sisältö on periaatteessa oikea mutta hukkuu markkinointikieleen: tekoäly poimii mieluummin selkeän toteamuksen kuin koristellun lauseen, josta joutuu itse päättelemään mitä oikeasti tarkoitetaan.

Käytännön nyrkkisääntönä toimii kysymys: jos joku poimisi tästä kappaleesta yhden virkkeen ja käyttäisi sitä vastauksena, olisiko se järkevä ja itsenäinen vastaus sellaisenaan? Jos vastaus on kyllä, sisältö on todennäköisesti hyvässä kunnossa myös tekoälynäkyvyyden kannalta.

2. Löydettävyys ja tekninen kunto

Googlen oma ohje tekoälyominaisuuksista sanoo asian suoraan: tekoälykoosteisiin ja tekoälyhakuun ei ole erillisiä lisävaatimuksia eikä erikoisoptimointeja. Sivun pitää olla indeksoitu ja hakukelpoinen, ja perusta on sama kuin tavallisessa haussakin: hyödyllinen, ihmisille tehty sisältö (lähde: Google Search Central).

Käytännössä tämä tarkoittaa, että hakubotteja ei kannata estää, sivuston pitää olla teknisesti kunnossa ja sen pitää latautua nopeasti. Jos sivusto on jo hakukoneoptimoitu kunnolla, suurin osa teknisestä pohjatyöstä on jo tehty myös tekoälynäkyvyyden eteen.

Tähän liittyy myös arkinen mutta helposti unohtuva asia: sivuston pitää löytyä ylipäätään. Jos verkkosivut ovat vanhat, hitaat tai niitä ei ole päivitetty pitkään aikaan, sama tekninen jälkeenjääneisyys, joka haittaa Google-näkyvyyttä, haittaa yhtä lailla tekoälynäkyvyyttä. Tekninen kunto ei siis ole erillinen GEO-toimenpide vaan perusedellytys, joka on syytä olla kunnossa ennen kuin sisältöä lähdetään hiomaan sen tarkemmin.

3. Uskottavuus ja johdonmukaisuus

Tekoäly kokoaa kuvan yrityksestäsi monesta eri lähteestä, ei pelkästään omalta sivustoltasi. Nimetty asiantuntija tekstin takana, todennettavat faktat ja se, että tieto yrityksestä on sama sivustolla, some-kanavissa ja muissa lähteissä, kaikki vahvistavat sitä kuvaa, jonka tekoäly muodostaa.

Ristiriitainen tai anonyymi tieto toimii päinvastoin. Jos sivusto kertoo yhtä ja yrityshakemisto toista, tekoäly ei osaa päättää kumpaa uskoa, ja epävarmuus näkyy suoraan suosittelun puutteena. Sama koskee myös vanhentunutta tietoa: jos aukioloajat, palvelut tai yhteystiedot ovat eri lähteissä erilaiset, se on tekoälylle signaali, että sivustoon ei ehkä voi täysin luottaa.

Käytännössä uskottavuutta kannattaa rakentaa hitaasti ja johdonmukaisesti: pidä yrityksen perustiedot ajan tasalla kaikkialla missä ne esiintyvät, nimeä sisältöjen takana oleva asiantuntija oikealla nimellä, ja vältä väitteitä, joita ei pysty tarvittaessa perustelemaan. Tämä ei ole tekoälyä varten tehty kikka, vaan sama luottamustyö, joka kannattaa tehdä ihmislukijoidenkin takia.

”Tekoälynäkyvyyttä ei osteta eikä huijata. Se ansaitaan vastaamalla asiakkaan kysymykseen paremmin kuin kilpailija, ja se on aika hyvä ohjenuora ihan muutenkin.”
– Arto Väisänen, Herra Tiedän kaiken

Korvaako tekoälyhaku Googlen?

Ei korvaa, vaan täydentää. Hyvin tehty hakukoneoptimointi on käytännössä jo puoli GEO-optimointia, koska sama sisältö palvelee molempia kanavia yhtä aikaa, eikä niitä kannata ajatella kahtena kilpailevana prioriteettina.

Kun sisältöä parannetaan hakukoneita varten, vaikutus näkyy usein viiveellä myös tekoälyvastauksissa. Kumpikaan muutos ei tapahdu hetkessä, ja se kannattaa ottaa osaksi odotuksia jo alusta asti, jotta pettymykseltä vältytään.

Rehellisyyden nimissä on syytä sanoa myös tämä: ala muuttuu tällä hetkellä nopeasti, eikä kukaan voi luvata varmaa paikkaa tekoälyvastauksista. Jos joku lupaa ”takaamme näkyvyyden ChatGPT:ssä”, kannattaa suhtautua lupaukseen suurella varauksella. Kukaan ei hallitse sitä, mitä tekoäly päättää siteerata, aivan kuten kukaan ei hallitse Googlen hakutuloksiakaan. Se, mihin voi vaikuttaa, on sisällön ja sivuston laatu, ei lopputulos itsessään.

Tämä ei tarkoita, että työ olisi turhaa, päinvastoin. Se tarkoittaa vain sitä, että tavoitteen kannattaa olla realistinen: rakennetaan pitkäjänteisesti sisältöä ja sivustoa, jotka ansaitsevat siteerauksen, sen sijaan että tavoiteltaisiin yhtä täsmällistä tulosta yhdessä tekoälyvastauksessa.

Tässä kuvassa robotti ajattelee sinun kotisivuasi ja huutaa megafoniin siitä. Sen on tarkoitus kuvastaa sitä, että kuinka oikeita juttuja tekemällä on mahdollista päästä tekoälytuloksiin.

Tekoälynäkyvyys rakennetaan nyt, ei sitten joskus

Tekoälynäkyvyys ei ole erillinen projekti, jonka voi aloittaa joskus myöhemmin, kun ehtii. Se rakentuu samasta työstä, joka kannattaa tehdä joka tapauksessa: selkeästä sisällöstä, toimivasta sivustosta ja johdonmukaisesta tiedosta yrityksestä. Ne yritykset, jotka aloittavat tämän työn nyt, ovat paremmassa asemassa siinä vaiheessa, kun tekoälyhausta tulee asiakkaille vielä nykyistäkin arkisempi tapa etsiä palveluita.

Parasta tässä on se, ettei tarvitse arvailla tai odottaa täydellistä hetkeä aloittaa. Ensimmäinen askel on jo tässä artikkelissa kuvattu tarkistus: muutama kysymys, muutama tekoälypalvelu ja puoli tuntia aikaa. Sen jälkeen työ jatkuu samalla tavalla kuin mikä tahansa hyvä sisältötyö: askel kerrallaan, kärsivällisesti ja ilman oikoteitä.

Konkreettisesti kannattaa tehdä näin:

  • Testaa oma tekoälynäkyvyytesi tänään muutamalla asiakkaan oikealla kysymyksellä ja toista testi parin kuukauden välein.
  • Kirjoita sisältöä vastaus ensin -periaatteella: kysymys otsikkoon, suora vastaus heti perään.
  • Pidä sivusto teknisesti kunnossa ja hakubottien saatavilla, äläkä estä niitä vahingossa.
  • Varmista, että tieto yrityksestäsi on sama sivustolla, some-kanavissa ja hakemistoissa.

Applarin ylläpitoasiakkaana tätä ei tarvitse tehdä itse: viikkoraportti seuraa tekoälynäkyvyyttä osana muuta näkyvyyden seurantaa, ja näet suoraan, siteerataanko sivustoasi ja suositellaanko yritystäsi tekoälyvastauksissa.

Jos kaipaat sparraajaa tekoälynäkyvyyden rakentamiseen, tutustu konsultointiin, meidän tekoälykäytäntöihin tai ota yhteyttä Artoon, +358 40 570 2314.

Usein kysytyt kysymykset

GEO eli generative engine optimization tarkoittaa sisällön ja sivuston kehittämistä niin, että generatiiviset tekoälyhaut, kuten ChatGPT tai Googlen tekoälykooste, löytävät sisällön, siteeraavat sitä ja suosittelevat yritystä vastauksissaan. Se on hakukoneoptimoinnin lähisukulainen, ei sen korvaaja, ja termi on yleistynyt sitä mukaa kun tekoälyvastauksista on tullut yhä yleisempi osa tiedonhakua.

Erillistä GEO-pakettia ei kannata ostaa, koska sama sisältötyö palvelee sekä hakua että tekoälyä. Hinta riippuu käytännössä siitä, kuinka paljon sisältötyötä tehdään: kuinka monta artikkelia kirjoitetaan, kuinka usein sivustoa päivitetään ja kuinka laajasti tekninen kunto käydään läpi. Jos joku tarjoaa erillistä, muusta sisältötyöstä irrallista tekoälyoptimointipakettia, kannattaa kysyä, mitä siihen konkreettisesti sisältyy.

Helpoin tapa on testata omilla kysymyksillä säännöllisesti ChatGPT:ssä, Geminissä ja Copilotissa ja kirjata ylös, mainitaanko yrityksesi. Googlen tekoälyominaisuuksista tuleva liikenne sisältyy Search Consolen suorituskykyraportin lukuihin, vaikka sitä ei vielä näe omana rivinään. ChatGPT:n kaltaisista palveluista tuleva liikenne taas näkyy kävijäanalytiikassa viittausliikenteenä.

Jos haluat näkyä tekoälyvastauksissa, botit kannattaa päästää sivustolle. Estäminen on käytännössä valinta olla näkymättä: jos botti ei pääse sisältöön käsiksi, se ei voi myöskään siteerata tai suositella sitä, vaikka sisältö olisi kuinka hyvää tahansa.

Mitä seuraavaksi?

Verkkosivut kuukausihinnalla

Suunnittelu, toteutus, palvelin ja ylläpito yhdessä sopimuksessa. Alkaen 300 €/kk.

Verkkosivut kuukausihinnalla

Jutellaan tilanteestasi

Kerro, missä mennään, niin sanomme suoraan, mikä kannattaa ja mikä ei.

Jutellaan tilanteestasi

Lue lisää artikkeleita

Verkkosivuista, näkyvyydestä ja ylläpidosta ilman jargonia.

Lue lisää artikkeleita
arto-fiksattu

Kirjoittaja

Arto Väisänen

Konseptoija, ohjelmoija, yleisihminen

Tehnyt internetiä 20 vuotta. Sanoo suoraan, mikä kannattaa ja mikä ei.